Parhaat perkolaattorit 2024

13745
0
perkolaattorikeitin

Oikean tuotteen löytäminen tässä kategoriassa ei ole helppoa, ja Parasvalinta tiimi onkin tehnyt riippumatonta tutkimusta ja tuotetestausta, jotta sinä voisit tehdä parhaan valinnan. Jos ostat jotain sisällöstämme löytyvien linkkien kautta, voimme ansaita pienen välityspalkkion, joka auttaa tukemaan työtämme.

Suomalaiset kahvinjuojat ovat perinteisesti olleet melko vaaleapaahtoisen suodatinkahvin ystäviä, mutta viime vuosina makumieltymykset ovat muuttuneet kohti tummempia paahtoja. Tummempi paahto tarkoittaa yleensä voimakkaampaa, aromikkaampaa ja pehmeämpää makua, kun taas vaaleampi on maultaan hapokkaampaa. Pehmeän, vähemmän hapokkaan tumman paahdon sanotaan olevan vatsalle ystävällisempää.

Paitsi paahto, myös kahvin jauhatusaste vaikuttaa kahvin makuun ja myös kahvinvalmistustapaan. Jos olet voimakkaan, aromikkaan kahvin ystävä, voi hyvä perkolaattori eli pulputuspannu olla sinulle oikea kahvinkeitin.

MIKSI LUOTTAA MEIHIN?

Luottamuksellasi on meille merkitystä! Jokainen tuote on tutkittu huolellisesti, jotta voit olla varma siitä, että saat parasta. Lue lisää Säilyttääksemme 100 % puolueettomuuden, emme koskaan hyväksy rahaa, tuotteita tai mitään muuta maksua analyyseistämme!

Suomalaiset ja kahvi

perkolaattorikeitinEnsimmäiset viitteet kahvista vievät meidät jo 1000-lukua vanhempaan Etiopiaan, Afrikkaan, jossa kahvinpapuja sekoitettiin rasvaan eräänlaisiksi eväspatukoiksi. Afrikasta kahvi kulkeutui pikkuhiljaa Arabiaan, jossa 1200-luvulla keksittiin alkaa paahtaa kahvinpapuja, ja valmistaa näistä pavuista juomaa uuttamalla. Kahvi nousi hetkessä suosituksi. Eri puolille Arabian niemimaata perustettiin kahviloita, joista pian tuli tärkeitä liike-elämän kohtauspaikkoja.

Arabit pyrkivät pitämään kahvin ja sen valmistustavan salaisuutena, ja onnistuivatkin siinä pitkään, kunnes viimein 1600-luvulla hollantilaiset onnistuivat saamaan käsiinsä kahvinpapuja ja toivat kahvin Eurooppaan. Kahvinviljely ei Euroopassa onnistunut, mutta siirtomaa-aikana kahvipensaita kuljetettiin eurooppalaisten hallitsemiin eksoottisempiin maihin, ja näin alkanut kahvinviljely on nykyisinkin merkittävä elinkeino esimerkiksi Etelä-Amerikan Brasiliassa, Kolumbiassa ja Aasian Indonesiassa ja Vietnamissa. Afrikassa suurimpia kahvintuottajia ovat Etiopia ja Uganda.

Suomeen kahvia saatiin ensimmäisen kerran 1700-luvulla. Aluksi kahvi oli meillä vain harvojen herkkua, ja talonpoikien juomaa siitä tuli vasta 1700-luvun lopusta alkaen. Kahvi oli välillä jopa kiellettyäkin Ruotsi-Suomessa lähinnä talouspoliittisista syistä, mutta myös kahvin epäterveellisyyteen vedoten. 1800-luvun lopulla kahvi oli jo koko kansan arkijuoma.

Myöhemmin toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeisenä pulakautena kahvin saantia säännösteltiin. Kahvi oli kuitenkin jo saanut suomalaiset puolelleen, ja kun kahvia ei ollut saatavilla, käytettiin kahvin jatkamiseen tai korvaamiseen kokonaan erilaisia korvikkeita, kuten voikukanjuurta tai viljoja, tai jopa lanttua. Nykyisin Suomessa juodaan eniten kahvia asukasta kohti maailmassa, yli 12 kiloa.

Keskieurooppalaisiin kahvitottumuksiin verrattuna Suomessa juodaan vaaleampipaahtoista kahvia, joka on maultaan hapokkaampaa kuin tummapaahtoinen kahvi, joka puolestaan on aromikkaampaa ja pehmeämpää. Suurin osa Suomessa nautitusta kahvista paahdetaankin meillä Suomessa juuri meidän makumme mukaiseksi. Usein kaupossa myytävä kahvi on myös useamman eri paahtoasteisen kahvin sekoitus. Suomalaisten makutottumukset ovat kuitenkin viime vuosina olleet muuttumassa tummemman paahtoasteen suuntaan.

Toisaalta perinteisen kahvin lisäksi erilaiset italialaislähtöiset erikoiskahvit ja amerikkalaistyyliset makukahvit ovat lisänneet suosiotaan viimeisen parin vuosikymmenen aikana, ja samalla myös suomalainen kahvilakulttuuri on kehittynyt. Perinteistä keskieurooppalaista kahvilakulttuuria meillä ei oikeastaan ole koskaan ollutkaan muun muassa erilaisen alkoholijuomien anniskelupolitiikkamme vuoksi, ja sen sijaan meillä ollaankin etenkin viime aikoina katsottu enemmän amerikkalaiseen coffee shop -ajattelun suuntaan. Myös noutokahvi sopii hyvin suomalaiseen ajattelutapaan – kahviloissa ei meillä turhanpäiten istuskella, vaan otetaan kahvit mukaan ja jatketaan tehokkaasti eteenpäin.

Erilaisten kahvien suosion kasvaessa myös tietous kahvista ja sen valmistamisesta on lisääntynyt, mikä näkyy myös markettien kahvivalikoimien kasvamisena. Suodatinkahvin lisäksi valikoimissa on erilaisia makukahveja, erilaisia paahtoja, erilaisia jauhatusasteita ja tietysti myös jauhamattomia kahvinpapuja. Suuremmassa marketissa voi olla tarjolla jopa pari sataa erilaista kahvituotetta!

Valikoimien kasvamisen lisäksi kahvitrendin myötä Suomeen on myös syntynyt monia pieniä kahvipaahtimoita, jotka tarjoavat erilaisia makuelämyksiä myös vaativille kahvihifistelijöille. Samoin kahvitrendin myötä suosiotaan ovat nostaneet myös vanhat perinteiset kahvinvalmistusmenetelmät. Esimerkiksi välillä jo unohdettukin perkolaattori ei suinkaan ole meille suomalaisille uusi tapa valmistaa kahvia, vaan se on monille tuttu jo mummolasta.

Mikä perkolaattori on?

Perkolaattorikeitin tai toiselta nimeltään pulputuspannu on oikeastaa ensimmäinen nykyaikainen kahvinkeitin. Se vastaa toimintaperiaatteeltaan lähinnä mutteripannua. Perkolaattorissa on vesisäiliö ja sen yläpuolella siivilä, jolle päälle mitataan kahvi. Vesisäiliöstä nousee pannun keskellä ylös siivilän yläpuolelle suodatinputki. Kun vesisäiliöön laitettu vesi kuumenee, se nousee putkea pitkin ylös ja valuu siivilän ja sillä olevan kahvikerroksen läpi takaisin säiliöön. Mutteripannussa valmis kahvi valuu omaan säiliöönsä, mutta perkolaattorissa siis on vain yksi säiliö.

Perkolaattorin termostaatti mittaa jatkuvasti kahvin lämpötilaa. Kun kahvin lämpötila on hyvin lähellä kiehumispistettä, kahvi on valmista, ja perkolaattorin virta katkeaa automaattisesti. Kahvi säilyy perkolaattorissa kuitenkin lämpimänä jonkin aikaa, jopa tunnin pannusta riippuen. Perkolaattorin pannu voi nimittäin olla termospannu tai keittimessä voi olla erikseen kahvin lämpimänäpitotoiminto.

Koska vesi kulkee kahvin läpi hitaasti kahvin valmistuksen aikana, sopii perkolaattori erinomaisesti tummapaahtoiselle, hiukan suodatinkahvia karkeammaksi jauhetulle kahville, kuten perinteiselle pannujauhatukselle. Tuloksena on aromikas, hiukan pannukahvia muistuttava kahvi.

Valmis kahvi ei kierrä uudelleen kahvinporojen läpi, sillä hyvässä perkolaattorikannussa neste kerrostuu lämpötilan mukaan. Kahvinvalmistuksessa käytetään kylmää vettä, joka on raskaampaa kuin lämmin. Lämpölevy kannun pohjalla lämmittää veden pohjakerroksen, joka sen sijaan, että nousisi veden pintakerroksesksi kulkeutuukin putkea pitkin pannun yläosaan ja kahvisiivilän läpi takaisin pannuun. Nyt kuuma kahvi ei sekoitu viileämmän veden kanssa, vaan kerrostuu sen pinnalle.

Erilaisia perkolaattoreita

Perkolaattori on tyypillisesti valmistettu teräksestä. Teräksinen siivilä on kestävä ja helppo puhdistaa, mikä onkin tärkeää, sillä perkolaattorin osat on puhdistettava huolellisesti jokaisen käytön jälkeen. Jotkut perkolaattorit voivat olla myös emaloitua terästä tai niissä voi olla muovisia osia, ja onpa markkinoilla myös lasisia perkolaattoreita, joista kahvin valmistumista voi seurata myös silmämääräisesti.

Useimmissa perkolaattoreissa on oma sähköllä toimiva lämpölevy, kuten vedenkeittimissä, mutta markkinoilla on myös ulkoisella lämmönlähteellä käytettäviä perkolaattoreita, joilla kahvin voi valmistaa liedellä tai joskus vaikka nuotiolla. Esimerkiksi karavaanareita voi kiinnostaa, sopiiko perkolaattori kaasuliedelle. Useimmiten kyllä, mutta kannattaa tarkistaa sopivuus oman laitteen käyttöohjeesta. Käytä vain valmistajan ohjeiden mukaisia lämmönlähteitä.

Ulkonäöltään perkolaattorit muistuttavat yleensä enemmän vedenkeitintä kuin kahvinkeitintä. Pannu on yleensä melko kapea ja korkea, ja kokonsa puolesta perkolaattori sopii kätevästi pieneenkin tilaan.

Vaikka tyypillinen valmistusmateriaali onkin teräs, ja teräksenharmaat mallit kieltämättä hallitsevat markkinoita, on tarjolla myös muun värisiä perkolaattoreita, jotka sopivat eri väriseksi sisustettuun keittiöön ja muiden keittiön pienkoneiden rinnalle. Markkinoilta löytyy myös lasisia perkolaattoreita, jotka sopivat moneen tyyliin. Perkolaattoria ei siis tarvitse kätkeä kaappiin suojaan katseilta.

Yleisimmin perkolaattorit ovat tilavuudeltaan melko samankokoisia kuin markkinoilta löytyvät kahvinkeittimetkin, ja niillä voi valmistaa enintään 6-12 kupillista kahvia. Ammattilaiskäyttöön on toki tarjolla myös suurempiakin perkolaattoreita, joissa voi olla tarjoilua helpottava hana kyljessä.

Koska perkolaattorissa ei tarvita erillisiä säiliöitä vedelle ja valmiille kahville, on se kuitenkin yleensä vastaavanvetoista kahvinkeitintä pienempi kooltaan, jolloin se ei vie tilaa pienestäkään keittiöstä. Laitteen pienen koon vuoksi esimerkiksi retkeilijät ja matkailuautoharrastajat suosivat perkolaattoria kahvinkeittimenä (perkolaattori kahvinkeitin).

Milloin perkolaattori on paras valinta?

Jos olet tummemman ja aromikkaamman kahvin ystävä, voi perkolaattori olla sinulle paras valinta. Koska perkolaattorissa ei käytetä paperisia suodattimia, ei kahvin luontaisesti sisältämä rasva tartu suodatinpussiin, vaan jää itse kahviin. Näin perkolaattorilla valmistetussa kahvissa on kahvin maku aidoimmillaan.

Perkolaattori on kooltaan perinteistä kahvinkeitintä pienempi, ja sopii siksi hyvin pieneenkin keittiöön. Usein kompaktissa keittiössä kodinkoneita joudutaan säilyttämään kaapeissa arvokkaan pöytätilan säästämiseksi, jolloin niiden käyttökin koetaan vaivalloiseksi. Kun laite pitää ensin löytää oikeasta kaapista, ottaa esille ja asettaa käyttökuntoon, on usein into tämän laitteen käyttöön jo mennyt. Pieni perkolaattori mahtuu pienellekiin työtasolle, jolloin se on aina käyttövalmiina.

Perkolaattorit sopivat hyvin myös liikkuvalle kahvinjuojalle. Sähkön puute ei ole ongelma, kun valitsee ulkoisella lämmönlähteellä käytettävän mallin. Tällöin kahvia voi valmistaa esimerkiksi liedellä, kaasukeittimellä tai vaikka nuotiolla. Ja pienen kokonsa ansiosta perkolaattori mahtuu hyvin matkailuauton keittiöön tai rinkkaan.

Miten löytää paras perkolaattori?

Jos pidät aromikkaasta, pannukahvimaisesta kahvista, voi perkolaattori olla hyvä valinta. Perkolaattorikeittimen toimintaperiaate on yksinkertainen ja käyttö helppoa. Mittaa vain raikas vesi vesisäiliöön, kahvi siivilään ja käynnistä keitin. Paras perkolaattori onkin selkeä käyttää, se valmistaa hyvää kahvia ja on helppo puhdistaa käytön jälkeen.

Nykyisin monissa perkolaattoreissa on termostaatti, joka mittaa kahvin lämpötilaa, ja katkaisee lämmityksen automaattisesti, kun juoman lämpötila lähestyy 100 astetta. Keittimessä voi kuitenkin olla vastus, joka pitää kahvin lämpimänä. Keitin voi myös ilmaista merkkivalolla, kun kahvi on valmista nautittavaksi, ja pitää virran päällä, jotta kahvi pysyy lämpimänä. Monissa keittimissä on kuitenkin turvallisuuden vuoksi automaattinen virrankatkaisu esimerkiksi 40 minuutin kuluttua, mikä varmistaa, ettei keitin unohdu vahingossa päälle.

Perkolaattorien muotoilu muistuttaa huomattavan paljon vedenkeittimien muotoilua. Kapea ja korkeahko kahvinkeitin sopii pieneenkin tilaan. Tyylikäs ja eleetön teräs on vallalla perkolaattorikeittimien valmistusmateriaalina myös ulkokuoren suhteen, mutta markkinoilta löytyy myös värillisiä tai lasista valmistettuja keittimiä, jotka on helppo sovittaa muuhun keittiön värimaailmaan ja tyyliin. Kun perkolaattori on kaunis katsella, siihen on aina ilo tarttua, ja sitä tulee myös käytettyä enemmän. Ruma laite hautautuu helposti kaapin perukoille.

Valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota myös laitteen helppoon purkamiseen ja kokoamiseen sekä puhdistamiseen. Koska perkolaattorissa ei käytetä suodatinpusseja, vaan kahvi mitataan suoraan siivilään, tarttuu myös kahvin sisältämä rasva helposti siivilään ja keittimeen. Hyvän kahvin valmistamisessa laitteiden puhtaus on tärkeää, eikä vanha kahvirasva ainakaan paranna kahvin makua. Onkin tärkeää puhdistaa perkolaattori huolellisesti aina käytön jälkeen. Etenkin lasinen kannu on kaunis katsella, mutta tummuu käytössä helposti, ellei sen puhdistamisesta huolehdita.

Kuten monissa muissakin laitteissa, myös perkolaattoreiden ominaisuuksia voi olla vaikea arvioida pelkästään tuotekuvausten tai laitteen ulkonäön perusteella. Jos harkitset perkolaattorikeittimen hankintaa, voi olla hyvä lukea perkolaattoria käyttäneiden kokemuksia keittimistään ja heidän jakamiaan vinkkejä hyvän kahvin valmistukseen. Usein erilaisia vertailuja tai käyttäjien kirjoittamia arviointeja lukiessa voi tulla esiin seikkoja, joita ei ehkä itse tulisi ajatelleeksi. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ihmisten makumieltymykset ovat subjektiivisia, ja toisen turhana pitämä laitteen ominaisuus voi sinulle olla ehdottoman tärkeä.

Tärkeä valintaperuste mitä tahansa hankintaa tehtäessä on luonnollisesti myös laitteen hinta. Perkolaattorit ovat yleensä melko yksinkertaisia laitteita, joissa ei juurikaan ole monimutkaisia tai kalliita teknologisia ratkaisuja, eikä hyvänkään perkolaattorin hinta yleensä ole päätä huimaavan suuri. Perkolaattorien hinnat alkavat muutamasta kymmenestä eurosta ja keskihintaisen keittimen saa yleensä noin 60-80 eurolla. Kalleimmatkaan laitteet eivät yleensä maksa ainakaan paljon yli 100 euroa.

On myös hyvä huomioida, että joihinkin perkolaattoreihin voi saada varaosia. Teräksestä valmistetut osat, kuten putki ja siivilä, ovat usein kestäviä, mutta nekin voivat käytössä hajota tai kadota. Samoin muovinen kannen nuppi, joka helpottaa kuuman kannen nostamista, voi irrota käytössä. On hyvä tietää, että tällöin ei välttämättä tarvitse heittää sinänsä hyvin toimivaa perkolaattoria pois, vaan voi hankkia vain tarvitsemansa osat. Varaosien ansiosta ei tarvitse tehdä uutta, kallista hankintaa, vaan vanha perkolaattori palvelee vielä pitkään, ja ympäristökin kiittää.

Parasta kahvia perkolaattorilla

perkolaattori kahvinkeitinPerkolaattorikeittimessä kannattaa käyttää melko karkeaksi jauhettua kahvia, esimerkiksi pannujauhatusta. Koska vesi kiertää kahvin läpi melko pitkän ajan kuluessa, kahvin maku ja aromi siirtyy veteen karkeammastakin kahvista. Jos perkolaattorissa käyttää suodatinjauhatusta tai vieläkin hienommaksi jauhettua kahvia, tulee kahvista kitkerää ja liian vahvaa.

Perussääntö perkolaattorikahvin valmistamisessa on annostella reilu desilitra kahvinporoja litraan vettä, mutta mitta luonnollisesti vaihtelee maun ja keittimen mukaan. Yleisesti ottaen kuitenkin kahvia annostellaan selkesti enemmän, kuin suodatinkahvia valmistettaessa.

Kun perusperkolaattorin virta katkeaa, ei pannu enää aktiivisesti lämmitä kahvia tai pidä sitä lämpimänä. Joissakin perkolaattoreissa voi olla lämpimänäpitotoiminto tai kahvikannu voi olla termoskannu, jossa kahvi pysyy lämpimänä ainakin jonkin aikaa. Kahvi on kuitenkin aina parhaimmillaan vastavalmistettuna, eikä sen kannata antaa seistä valmiina puolta tuntia kauempaa. Liian kauan seissut kahvi maistuu painuneelta ja kitkerältä.

Perkolaattorin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota keittimeen helppoon puhdistettavuuteen. Teräksiset osat kestävät usein puhdistusta parhaiten eikä niiden käsittelyssä tarvitse olla liian varovainen. Hyvä vinkki puhdistaa keitin on myös keittää siinä veden ja pesuaineen seosta ja huuhdella keitin tämän jälkeen huolellisesti keittämällä siinä pelkkää vettä. Näin saa helposti puhdistettua osat, joihin ei tiskiharjalla pääse, kuten vaikkapa laitteiston vesiputki. Markkinoilla on myös erillisiä kahvinkeittimien puhdistamiseen tarkoitettuja pesuaineita, jotka sopivat hyvin myös perkolaattorin puhdistamiseen.

Muutenkin perkolaattorista kannattaa pitää hyvää huolta. Tutustu huolellisesti keittimen mukana tuleviin käyttö- ja hoito-ohjeisiin, ja noudata niitä.

Vinkkejä hyvän kahvin valmistamiseen

Paras kahvi syntyy raikkaasta, happirikkaasta vedestä ja vastajauhetusta kahvista. Jos vesi on seissyt, on siitä poistunut happi ja se maistuu tunkkaiselta. Käytä kahvinvalmistuksessa puhdasta kylmää vettä, joka maistuu hyvältä sellaisenaankin. Suomessa vesijohtovesi on yleensä riittävän hyvää ja soveltuu erinomaisesti myös kahvinvalmistukseen, mutta jos vesi on kovaa, voi sen suodattaminen olla hyvä ajatus.

Mikäli mahdollista, kahvi kannattaa jauhaa vasta juuri ennen kahvin valmistusta. Kahvi ei nimittäin säily kovin pitkään jauhatuksen jälkeen, ja valmiiksi jauhettu kahvi kannattaakin säilyttää ilmatiiviisti ja valolta suojattuna. Kahvia ei myöskään kannata kaataa ostopakkauksesta erilliseen kahvipurkkiin, koska tällöin se altistuu ilmalle. Ostopakkaus suojaa kahvia ilman ja valon vaikutukselta parhaiten. Jos kaupasta ostettu kahvipaketti ei miellytä silmää, kannattaa ostaa kahvipurkki, johon paketti mahtuu sellaisenaan.

Suurin osa suomessa myydystä kahvista on valmiiksi jauhettua, mutta kahvinpapujen myynti on selkeässä nousussa. Kahvi on aina parasta vastajauhetuista pavuista, ja jauhatusaste vaikuttaa merkittävästi kahvin makuun. Kahvimyllyn hankinta voikin avata aivan uusia makumaailmoja kahvinystävälle.

Koska perkolaattorissa voi käyttää melko karkeaksi jauhettua kahvia, voi jauhamiseen hyvin käyttää vaikka mummolta perittyä käsikäyttöistä kahvimyllyä. Vanhojen käsikäyttöisten myllyjen jauhatusjälki on usein karkeaa ja epätasaistakin, mutta perkolaattorikeitintä käytettäessä tämä ei haittaa. Käsin jauhaminen voi kuitenkin olla raskasta ja hidasta etenkin suurempia määriä jauhettaessa, joten sähkökäyttöisen myllyn hankkiminen voi olla perusteltua.

Sähkökäyttöisellä myllyllä jauhatusastetta voi myös usein säätää, joten samalla myllyllä voi jauhaa kahvia myös silloin, kun kahvia valmistetaan muulla menetelmällä. Jauhatusaste määräytyy kahvin suodatusajan mukaan – mitä lyhempi suodatusaika, sitä hienompi jauhatus. Esimerkiksi espressoa valmistettaessa vesi kulkee kahvin läpi erittäin nopeasti, joten myös kahvin maun on irrottava puruista juomaan nopeasti. Tämän vuoksi espresson valmistuksessa käytetäänkin erittäin hienoksi jauhettua kahvia.

Jaa: