Parhaat kahvinkeittimet 2024

9996
0
paras kahvinkeitin

Oikean tuotteen löytäminen tässä kategoriassa ei ole helppoa, ja Parasvalinta tiimi onkin tehnyt riippumatonta tutkimusta ja tuotetestausta, jotta sinä voisit tehdä parhaan valinnan. Jos ostat jotain sisällöstämme löytyvien linkkien kautta, voimme ansaita pienen välityspalkkion, joka auttaa tukemaan työtämme.

Me suomalaiset olemme tunnetusti kahvinjuojakansaa. Pimeät talvikuukaudet piristyvät kupposella kofeiinipitoista kahvia, ja kesälläkin kuuma juoma on yllättävän virkistävää. Kahvi myös sopii tilanteeseen kuin tilanteeseen. Se sopii arkeen ja juhlaan, ja kahvitaukoa parempaa tuumaustaukoa ei olekaan. Kahvista on myös viime vuosina tullut trendikästä. Trendejä seuraavat vertailevat eri lajikkeita, paahtoja ja jauhatusasteita, ja keskustelu erilaisista keittimistä voi joskus käydä kuumana.

MIKSI LUOTTAA MEIHIN?

Luottamuksellasi on meille merkitystä! Jokainen tuote on tutkittu huolellisesti, jotta voit olla varma siitä, että saat parasta. Lue lisää Säilyttääksemme 100 % puolueettomuuden, emme koskaan hyväksy rahaa, tuotteita tai mitään muuta maksua analyyseistämme!

Markkinoilla onkin tarjolla monenlaisia kahvinkeittimiä, jotka taistelevat markkinoiden herruudesta ja kahvinystävien suosiosta. Jos olet hankkimassa itsellesi kahvinkeitintä ja valinta tuntuu vaikealta, kannattaa lukea tästä vinkkejä tähän tärkeään valintaan.

Kahvin historiaa

paras kahvinkeitinKahvinviljely yhdistetään usein Etelä-Amerikkaan ja latinalaisiin rytmeihin, mutta kahvin uskotaan kuitenkin alunperin olevan peräisin Etiopiasta, Afrikasta, jossa kahvipapuja sekoitettiin rasvaan energiaa antaviksi eväspatukoiksi jo ennen 1000-lukua. Ajan kuluessa kahvi kulkeutui myös Arabiaan, jossa 1200-luvulla papuja alettiin paahtaa ja uuttaa. Kahvista tuli heti suosittu juoma, ja Arabian niemimaalle perustettiinkin nopeasti runsaasti kahviloita, joista tuli tärkeitä liike-elämän keskuksia.

Arabit pyrkivät pitämään kahvin tuotannon omana salaisuutenaan, mutta vihdoin 1600-luvulla hollantilaiset onnistuivat tuomaan kahvin Euroopan markkinoille.

Amerikkaan kahvi rantautui 1660-luvulla ja viljely alkoi 1700-luvulla eri puolilla Etelä-Amerikkaa, kun eurooppalaiset siirtomaaisännät toivat kahvipensaita eri puolille uutta mannerta. Nykyisin kahvia tuotetaankin runsaasti etenkin Etelä-Amerikassa, ja Brasilia ja Kolumbia ovatkin maailman suurimmat kahvintuottajamaat. Merkittävää kahvinviljely on myös Aasiassa, muun muassa Vietnamissa ja Indonesiassa, sekä Afrikassa Etiopiassa ja Ugandassa.

Kuten tunnettua, me suomalaiset juomme asukasta kohden eniten kahvia maailmassa, yli 12 kg asukasta kohti vuodessa. Vuosisatojen kuluessa kahvi on ollut Suomessa ajoittain jopa kiellettyä, lähinnä Ruotsi-Suomen valtion talouspoliittisista syistä, ja myös säännösteltyä toisen maailmansodan aikaan sekä sen jälkeisenä pula-aikana. Näinä vaikeina aikoinakaan suomalaiset eivät kuitenkaan hylänneet kahvia, vaan ryhtyivät käyttämään juoman valmistuksessa erilaisia korvikkeita, kuten ruista, ohraa, lanttua ja voikukanjuurta. Korviketta käytettiin sekoittamalla sitä kahvin joukkoon ja siten jatkamalla kahvia tai korvaamaan kahvi jopa kokonaan.

Parin viimeisen vuosikymmenen aikana erilaiset erikoiskahvit ja makukahvit ovat lisänneet suosiotaan myös Suomessa ja omalta osaltaan kehittäneet suomalaista kahvilakulttuuria. Suomessa ei oikeastaan koskaan ole ollut keskieurooppalaistyylisiä kahviloita, osin tiukemman alkoholipolitiikkamme vaikutuksesta, ja nytkin kahviloiden suosion kasvaessa mallia otetaan meillä ennemminkin Amerikasta.

Miten kahvinkeitin toimii?

Kahvinkeitin valmistaa kahvin uuttamalla paahdettuja ja jauhettuja kahvipapuja kuumaksi, tuoksuvaksi juomaksi. Vesi kaadetaan keittimen vesisäiliöön, jossa se kuumennetaan. Keittosäiliön pohjassa on lämpölevy, jonka sisällä on vesikanava. Vettä valuu vesikanavaan, jossa vesi kiehuu. Veden pääsy takaisin vesisäiliöön on estetty. Kun vesi kiehuu, muodostuu höyryä, jonka paine työntää veden keittimessä eteenpäin kohti kahvisuodatinta.

Kuuma vesi johdetaan jauhetun kahvin läpi, ja valmis kahvi valuu tarjoilukannuun, jossa se pysyy lämpimänä lämpölevyn ansiosta. Ensimmäinen sähkökäyttöinen kahvinkeitin tuli markkinoille jo vuonna 1914.

Erilaisia kahvinkeittimiä

Hyvä kahvinkeitin tuottaa tasalaatuista, juuri omaan makuun sopivaa kahvia kerrasta toiseen. Meille suomalaisille tutuin on sähkökäyttöinen kahvinkeitin, jossa käytetään paperisia kahvinsuodattimia. Vesi kaadetaan kahvinkeittimen keittosäiliöön, josta se johdetaan suodattimessa olevan kahvin läpi alla olevaan kannuun. Kahvia voi toki valmistaa myös muullakin tavoin, kuin perinteisellä sähköllä toimivalla kahvinkeittimellä.

Esimerkiksi perinteinen pannukahvi syntyy kahvipannussa vaikka nuotiolla, samoin mokkapannu tai pressopannu ovat hyviä vaihtoehtoja sähköiselle kahvinkeittimelle. Kannattaa kuitenkin huomata, että erilainen kahvinvalmistustapa tuottaa erilaista kahvia.

Perinteiset pannukahvit keitetään liedellä tai vaikka nuotiolla kahvipannussa. Vesi kiehautetaan pannussa, ja pannu nostetaan pois lämmönlähteeltä. Kahvi sekoitetaan veteen ja pannu palautetaan liedelle. Nyt kahvia ei kuitenkaan enää keitetä, vaan sen annetaan vain kuohahtaa. Kahvi siirretään pois liedeltä ja annetaan hautua rauhassa muutaman minuutin ajan. Kun kahvi on valmista, kannattaa se nauttia samantien tai kaataa pannusta tarjoiluastiaan, sillä muutoin se jatkaa edelleen hautumistaan, ja viimeiset kahvintipat voivatkin olla melko vahvoja.

Mokkapannu, espressopannu tai suomeksi usein mutteripannu on kahvinkeitin, jolla valmistetaan perinteistä suodatinkahvia vahvempaa mokkakahvia. Pannun alaosassa on vesisäiliö, keskellä suodatin, johon myös laitetaan kahvi, ja yläosassa säiliö valmiille kahville. Pannun alaosa täytetään vedellä ja pannu asetetaan liedelle. Kun vesi kiehuu, paine pannussa kasvaa, ja kuuma vesi nousee suodattimen putkeen ja kahvin läpi ylempään säiliöön.

Hyvä esimerkki erilaisesta kahvinkeittimestä on myös pressopannu, jolla silläkin voidaan valmistaa melko vahvaa kahvia. Pressopannu on tasainen, kapeahko säiliö, jossa on suodattimella varustettu mäntä ja kansi. Kahvi mitataan pannuun ja päälle kaadetaan kuuma vesi. Kahvia sekoitetaan varovasti, asetetaan pannun kansi ja mäntä paikoilleen, ja odotetaan hetki. Tämän jälkeen mäntä painetaan varovasti alas, jolloin kahvinpurut jäävät suodattimeen. Kuten pannukahvi, myös pressokahvi kannattaa kaataa erilliseen tarjoiluastiaan tai juoda välittömästi.

Oma lukunsa ovat myös viime vuosina yleistyneet erilaiset kapselikeittimet, joilla voi valmistaa erikoiskahveja ja tyypillisesti myös erilaisia makukahveja. Useimmat kapselikoneet valmistavat vahvaa espresso-kahvia, mutta markkinoilla on myös laitteita, joilla voi valmistaa muunkin tyyppisiä kahvijuomia tai jopa teetä ja kaakaota.

Erilaisten keittimien lisäksi kahvin voimakkuuteen vaikuttaa luonnollisesti myös kahvilaatu, sen paahtoaste ja etenkin jauhatusaste. Suomalaiset ovat perinteisesti suosineet melko vaaleapaahtoista kahvia, joka on tummempipaahtoista kahvia hapokkaampaa. Tummempi paahto tuo juomaan pehmeyttä. Suomessa myyty kahvi on tyypillisesti myös paahdettu Suomessa suomalaiseen makuun sopivaksi.

Jauhatusasteeltaan suomalainen suodatinkahvi on tyypillisesti melko karkeaa, pannukahvi vielä karkeampaa. Mitä hienommaksi kahvi on jauhettu, sitä voimakkaampi on valmiin kahvin maku. Erilaisissa kahvinkeittimissä kannattaa käyttää eri jauhatusasteista kahvia. Hyvästä, hienoksi jauhetusta kahvista tulee varmasti hyvä espresso, mutta kunnon suodatinkahvia siitä ei tule, sillä koska kahvinkeittimessä vesi valuu hienojakeisen kahvin läpi erittäin hitaasti, tulee kahvista kitkerää. Vastaavasti jos kahvinkeittimessä käyttää pannujauhatuskahvia, vesi voi valua karkean kahvin läpi liian nopeasti, jolloin kahvista taas tulee laihaa. Kannattaa siis valita kahvin oikea jauhatusaste kahvin valmistustavan mukaan.

Kahvinkeitinten hyödyllisiä ominaisuuksia

Parasta kahvia syntyy raikkaasta vedestä ja tuoreesta kahvista laadukkaita ja puhtaita valmistusvälineitä käyttäen. Markkinoilla on tarjolla lukuisia merkkejä ja malleja, usein niissä on perustoiminnallisuuden lisäksi tarjolla myös joitakin käteviä muita ominaisuuksia tai toimintoja, jotka voivat helpottaa kiireistä arkea.

Valmis kahvi pysyy lämpimänä kahvinkeittimen tarjoilukannun alla olevan lämpölevyn ansiosta. Valittavana on kuitenkin myös kahvinkeitin termoskannulla, jolloin erillistä lämpölevyä ei tarvita, vaan kahvi pysyy lämpimänä tarjoilukannussa sen termosominaisuuksien ansiosta. Termoskannu voidaan viedä suoraan kahvipöytään vaikka toiseen huoneeseen tai puutarhaan, ja kun on aika täyttää kahvikupit, ei emännän tai isännän tarvitse hakea kahvikannua keittiöstä, vaan kuuman santsikupillisen saa kätevästi termarista. Kun kahvi säilyy termarissa lämpimänä vaikka keittimen sähkövirta katkaistaan, säästyy luonnollisesti myös sähköä.

Kahvinkeittimissä voi olla myös muita mukavia toimintoja. Miltä esimerkiksi kuulostaisi kahvinkeitin ajastimella? Markkinoilla on useitakin kahvinkeittimiä, jotka voi ajastaa valmistamaan kahvia juuri oikeaan aikaan jopa vuorokauden kuluttua. Kahvinkeittimen voi esimerkiksi ladata valmiiksi jo illalla ja ajastaa käynnistymään aamulla niin, että kun aamutoimet on tehty, on kahvikin valmista samaan aikaan. Näin ei unenpöpperössä tarvitse aamulla heti ensimmäisenä ryhtyä kahvinkeittoon ja muutenkin perheen aamutohinoista on yksi asia hoidettu automaattisesti.

Parasta kahvi on tietysti aivan vastakeitettynä, eivätkä kahvinvalmistajat suosittelekaan valmista kahvia säilytettävän noin puolta tuntia pidempään. Samoin monet kahvinystävät haluavat valmistaa kahvinsa vastajauhetusta kahvista. Kahvinkeitin sisäänrakennetulla kahvimyllyllä voikin olla kätevä valinta. Laitteella on helppo jauhaa kahvinpavut juuri tarpeen mukaan ja valmistaa aina taatusti tuoretta kahvia. Yksi yhdistelmälaite säästää myös pöytätilaa keittiössä.

Kätevä voi olla myös kahvinkeitin, jossa on irrotettava vesisäiliö. Näin vesisäiliön kyljessä näkyvä mitta-asteikko on helposti nähtävillä ja keittimeen on aina helppo mitata juuri oikea määrä vettä. Irrotettava vesisäiliö on myös helpompi puhdistaa esimerkiksi kalkkisaostumista.

Miten löytää paras kahvinkeitin?

pieni kahvinkeitinOn haussa sitten pieni kahvinkeitin kotikäyttöön tai suurempi erikoismalli toimistokäyttöön, alkaa sen oikean kahvinkeittimen etsiminen aina ensin omien tarpeiden ja odotusten miettimisellä. Kuinka paljon keitintä käytetään? Mihin se on tarkoitus sijoittaa? Kuinka paljon kahvia kerralla keitetään?

Jos kahvinkeitintä hankkii sinkkutalouteen, ei ehkä kannata ostaa suurta 12 kupillista kerralla valmistavaa konetta viemään tilaa pienestä keittiöstä. Tai jos arvostaa erityisesti kahvin tuoreutta, voi kahvimylly olla käytännöllinen lisä oman kahvinkeittimen ominaisuuksiin. Hyvän kahvin ystävä arvostaa myös kahvinkeittimen helppoa puhdistettavuutta, sillä kahvista irtoava rasva ei yleensä irtoa pelkällä pannun huuhtelulla.

Ostopäätöstä miettiessä on hyvä tutustua erilaisiin kahvinkeitinvertailuihin, joita löytää internetistä varsin vaivatta pienellä etsimisellä. Vertailuissa ja testeissä erilaisia kahvinkeittimiä on usein kokeilemassa niin alan ammattilaisia kuin myös tavallisia kotikäyttäjiä, joten lukemalla erilaisia testituloksia ja vertailuja voi saada kahvinkeitinvalintaansa monia erilaisia näkökulmia. Usein vertailuissa tuleekin esiin asioita, joita ei ehkä itse olisi tullut lainkaan ajatelleeksi tai joita ei voi havaita pelkästään tuotteen kaupassa näkemällä.

Tällaisia ominaisuuksia voi olla esimerkiksi kahvinkeittimen lämpölevyn tehokkuus. Liian heppoinen lämpölevy ei pidä kahvia riittävän lämpimänä, vaan kahvi jäähtyy jo valmistumisvaiheessa. Vaikka valmista kahvia ei kannatakaan säilyttää puolta tuntia pidempään, on kuitenkin aivan perusteltua odottaa, että kahvi on kuumaa vielä silloin, kun viimeiset vesitipat tippuvat suodatusosasta tarjoilukannuun.

Toinen seikka on esimerkiksi kahvinkeittimen tippalukon pitävyys. Kahvinkeittimissä on yleensä tippalukko, joka estää kahvin tippumisen suodatusosasta, jos tarjoilukannu ei ole paikoillaan. Jos tippalukko vuotaa, tippuu suodattimesta kahvia kuumalle levylle, johon se helposti palaa kiinni, ja levyn puhdistaminen voi olla hankalaa. Aikaa myöten palaneet kahvitipat voivat aiheuttaa epämiellyttävän tuoksun keittiöön kahvinkeitintä käytettäessä.

Samoin kahvinkeittimen melutaso voi yllättää. On aina mukavampaa haistaa tuore kahvi kuin kuulla sen valmistuminen toiseen huoneeseen.

Hyvä ajatus on myös varmistaa laitteen mitat, esimerkiksi korkeus, ja sopivuus sille kaavailtuun paikkaan keittiössä. Paitsi itse laitteen koko, kannattaa muistaa tarkistaa myös sähköjohdon pituus. Jatkojohtojen käyttö pysyvästi ei ole kovin suositeltava ratkaisu.

Etenkin kalliimpia kahvikoneita hankittaessa saattaa myös olla hyvä varmistaa varaosien saatavuus. Esimerkiksi jos vaikkapa lasinen tarjoilukannu rikkoutuu, voiko valmistajalta ostaa erikseen vain uuden kannun, vai onko koko arvokas kahvinkeitin heitettävä pois? Yhä useampi kahvinkeitinvalmistaja kunnioittaa ekologisia arvoja, ja tarjoaa erilaisia varaosia keittimiinsä.

Kahvinkeitintestien lukeminen on siis hyvä ajatus, mutta tärkeintä on kuitenkin koko ajan pitää mielessä, mitä itse omalta kahvinkeittimeltään odottaa. Testivoittaja voi olla voittaja, koska siinä on joitain testaajien arvostamia ominaisuuksia, joilla ei välttämättä taas olekaan sinulle juuri mitään merkitystä.

Kahvinkeitintä valittaessa on myös hinta usein tärkeä valintakriteeri. Onneksi markkinoilla on runsaasti erilaisia kahvinkeittimiä ja hintakategorioita, joista jokaisesta löytyy varmasti hyviä erilaisilla toiminnoilla varustettuja tuotteita. Halvimmillaan keittimen voi saada parilla kympillä, kun taas kalleimmat kahvinkeittimet maksavat jo muutaman sata euroa. Hinta ei kuitenkaan aina ole välttämättä laadun tae, vaan halpa kahvinkeitin voi olla aivan toimiva ja valmistaa erinomaista kahvia, kunhan vain käyttää puhdasta vettä ja tuoretta kahvia, sekä muistaa puhdistaa laitteensa säännöllisesti.

Voikin olla fiksua listata valinnan loppusuoralle pääsevät kahvinkeittimet arvostelujen eikä niinkään hinnan perusteella. Esimerkiksi monissa verkkokaupoissa voi tuotekuvausten kohdalla tutustua myös aivan tavallisten kuluttajien kirjoittamiin tuotearvosteluihin ja tähtiluokituksiin.

Jos kuitenkin vastaan tulee hyvä kahvinkeitintarjous laitteesta, jossa on niin sanotusti “liikaa ominaisuuksia”, voi olla hyvä ajatus tarttua tilaisuuteen ja sijoittaa laitteeseen hiukan suunniteltua enemmän, sillä jos pidät hyvästä kahvista, voi kahvi-innostuksesi kasvaa entisestään tulevaisuudessa, jolloin ehkä vaadit keittimeltäsikin hiukan enemmän. Joka tapauksessa hintoja kannattaa aina verrata tarkoin, sillä hinnat voivat vaihdella paljonkin eri liikkeissä. Pienellä vaivalla voit säästää itsellesi muutamankin kahvipaketillisen hinnan.

Ei myöskään kannata väheksyä kahvinkeittimen ulkomuotoa. Kahvinkeitin on tyypillisesti esillä jatkuvasti, joten elegantti muotoilu ja sopivuus muuhun keittiön sisustukseen ja laitteisiin on tärkeää. Onneksi markkinoilla on tarjolla runsain määrin erilaisia kahvinkeittimiä, ja valikoimasta löytyy varmasti oikea laite vaativaankiin makuun.

Kun se oikea kahvinkeitin on löytynyt, kannattaa tutustua huolellisesti keittimen mukana tuleviin käyttö- ja hoito-ohjeisiin, jotta keitin kestäisi mahdollisimman pitkään. Etenkin on hyvä opetella keittimen oikeaoppinen ja huolellinen puhdistaminen.

Vinkkejä hyvän kahvin keittämiseen

Hyvän kahvin valmistuksessa ei ole salaisuuksia tai temppuja. Tärkeintä on käyttää kylmää, raikasta vettä ja tuoretta kahvia.

Kahvi on melko nopeasti pilaantuva tuote, jota ei kannata säilyttää kovin kauaa. Kahvi onkin hyvä säilyttää mahdollisimman ilmatiiviisti sen omassa pakkauksessa. Kahvia ei siis kannata kaataa erilliseen kahvipurkkiin, sillä silloin se altistuu turhaan ilmalle. Jos kahvipaketin ulkonäkö ei miellytä, voi hankkia kahvipurkin, johon voi laittaa koko kahvipaketin sellaisenaan. Erilaisia kahvipurkkeja löytyy markkinoilta joka makuun.

Kahvi kannattaa myös säilyttää tasaisessa lämpötilassa ja mielellään viileässä huoneenlämmössä. Oikea paikka ei siis ole kovin lähellä esimerkiksi liettä, jota käytettäessä myös lähistön lämpötila muuttuu. Jos kahvia kuitenkin säilyttää pitkään, vähintään viikon ajan, voi sen säilyttää hyvin myös jääkaapissa. Tällöinkin on huolehdittava, että pakkaus on ilmatiivis, sillä muutoin kahviin voi tarttua makuja ja tuoksuja muista jääkaapissa säilytettävistä ruoista.

Jos suosit kahvipapuja, kannattaa ne jauhaa vasta juuri ennen kahvin keittämistä. Älä siis jauha koko viikon annosta kerralla, vaan vain juuri kulloinkin tarvitsemasi määrä.

Kun kahvi on valmista, kannattaa sitä sekoittaa hiukan ennen tarjoilua. Näin kannun pohjalle ei jää kaikkein vahvin juoma, vaan kahvi on tasaisen vahvuista koko pannussa. Kahvia ei muutenkaan kannata seisottaa pannussa kovin pitkään, vaan tarjoilla se mielellään heti tai viimeistään noin 30 minuutin kuluessa kahvin valmistumisesta.

Muista puhdistaa kahvinkeitin huolellisesti. Kahvi sisältää kasvirasvaa, joka muunkin rasvan tavoin jää herkästi kiinni kahvinkeittimeen, ja nämä jäämät luonnollisesti vaikuttavat seuraavalla kerralla keitetyn kahvin makuun. Kahvinkeitin kannattaa siis pestä hyvin ja valmistajan ohjeiden mukaan aina käytön jälkeen.

Suomessa vesijohtovesi on yleensä puhdasta ja pehmeää eikä kahvinkeittimeen kerry kalkkisaostumia tai muita epäpuhtauksia. Vesisäiliö on kuitenkin hyvä sekin puhdistaa aika ajoin. Jos käyttämäsi vesi on kovin kovaa, kannattaa harkita veden suodattamista ennen sen käyttöä kahvinkeittoon. Kahvia keittäessä kannattaa käyttää vain raikasta ja happipitoista vettä, joka sellaisenaankin juotuna maistuu hyvältä.

Jaa: