Parhaat kahvimyllyt 2024

7849
0
kahvimylly käsikäyttöinen

Oikean tuotteen löytäminen tässä kategoriassa ei ole helppoa, ja Parasvalinta tiimi onkin tehnyt riippumatonta tutkimusta ja tuotetestausta, jotta sinä voisit tehdä parhaan valinnan. Jos ostat jotain sisällöstämme löytyvien linkkien kautta, voimme ansaita pienen välityspalkkion, joka auttaa tukemaan työtämme.

Paras kahvi syntyy raikkaasta vedestä ja hyvistä, tuoreista raaka-aineista – tässä tapauksessa vastajauhetusta kahvista. Kahvi ei nimittäin oikeastaan säily kovin kauaa. Valmiiksi jauhettu kahvi on säilytettävä hyvin pakattuna ja valolta suojattuna, mutta silti kahvinvalmistajat muistuttavat, että kyseessä on oikeastaan tuoretuote, jota ei kannata säilyttää pitkään. Kahvi säilyy kyllä huoneenlämmössä, mutta jos avattua kahvipakettia säilyttää yli viikon ajan, siis todellakin vain viikon, kannattaa se säilöä jääkaapissa.

Kahvinpavut sen sijaan säilyvät pidempään. Jos haluaa aina hyvää kahvia, kannattaakin kahvinpavut jauhaa vasta juuri ennen kahvin valmistamista.

Myös oikea kahvin jauhatusaste on olennaista hyvän kahvin valmistuksessa, eikä sama jauhatus sovi kaikkeen kahvinvalmistukseen. Hyvän kahvin ystävä valitsee oikean jauhatusasteen kahvin valmistustavan mukaan. Hyvä kahvimylly jauhaa pavut juuri haluttuun karkeuteen.

Suomalaiset ja kahvi

kahvimylly käsikäyttöinenSuomalaiset juovat eniten kahvia asukasta kohden koko maailmassa. Kahvi on meillä todellinen kansanjuoma, sillä jopa 90 % suomalaisista ilmoittautuu kahvinjuojiksi. Sitä juovat kaikki koulutuksesta ja tulotasosta riippumatta, se sopii arkeen ja juhlaan, ja mikäpä olisikaan parempi tuumaustauko suuren hankintapäätöksen alla kuin rauhallinen kahvitauko?

Vaikka kahvi on rantautunut Suomeen melko myöhään, on se kuitenkin siis jostain syystä onnistunut vakiinnuttamaan paikkansa suomalaisten suosikkijuomana. Ehkä syynä on pitkä talvi ja pimeys, johon alakuloisuuteen taipuva kansanluonteemme on löytänyt kahvista tarvitsemaansa piristettä.

Paitsi että juomme kahvia enemmän, on meillä suomalaisilla myös omanlaisemme, jonkin verran keskieurooppalaisista poikkeava maku kahvin suhteen. Olemme perinteisesti suosineet vaaleapaahtoista suodatinkahvia, kun taas muualla Euroopassa suositaan tummempipaahtoista kahvia. Kahvin paahtoaste vaikuttaa kahvi makuun siten, että vaaleampi on tummaa hapokkaampaa, ja tummempi paahto tuo kahviin lisää pehmeyttä. Suomalaistenkin maku on kuitenkin muuttumassa kohti tummempia paahtoja.

Perinteinen suodatinkahvi on Suomessa edelleen suosituinta, mutta erilaiset erikoiskahvit ja makukahvit ovat kasvattaneet suosiotaan parin viime vuosikymmenen aikana merkittävästi ja omalta osaltaan muokanneet suomalaista kahvilakulttuuria. Suomessa ei oikeastaan koskaan ole ainakaan merkittävissä määrin ollut keskieurooppalaisiin kahvisalonkeihin ja kahviloihin verrattavia kahviloita, osin tiukemman alkoholipolitiikkamme myötä, ja nytkin kahvilakulttuurin kehittyessä meillä katsotaan enemmän mallia Amerikasta. Suomalaisessa kahvilassa ei juurikaan istuskella, vaan nautitaan kahvit ja lähdetään taas tehokkaasti eteenpäin. Liikkeellä nautitut noutokahvit sopivatkin erittäin hyvin suomalaiseen mentaliteettiin. Tosin monen työn muuttuessa entistä mobiilimmaksi on kahvilassa tietokoneensa parissa työskentelevä asiakas Suomessakin yhä yleisempi näky. Maailmalla ilmiö on jo niin suuri, että kahviloissa on usein esimerkiksi pistorasioita, joiden avulla työskentelevät asiakkaat voivat ladata laitteitaan.

Erikoiskahvien suosion lisäännyttyä yhä useammat kiinnittävät aivan eri tavoin huomiota myös kahviin raaka-aineena. Erikoiskahveja kun ei valmistetakaan perinteisestä suodatinkahvista, vaan niiden valmistamiseen tarvitaan eri tavoin jauhettua kahvia.

Mikä kahvimylly?

Suurin osa Suomessa myydystä kahvista myydään valmiiksi jauhettuna suodatinkahvina. Erilaisten kahvien valikoima on kuitenkin laajentunut runsaasti viime aikoina myös marketeissa, ja tarjolla on suodatinkahvin lisäksi myös esimerkiksi monenlaisia makukahveja, espressokahveja, pikakahveja ja myös kahvinpapuja.

Markettien rinnalle vannoutuneimmille kahvinystäville sekä uutuuksia ja erikoisuuksia hakeville asiakkaille on syntynyt myös kahveihin erikoistuneita pieniä liikkeitä ja paahtimoita. Näissä on usein suurempia kauppaliikkeitä parempi valikoima eri kahvilaatuja ja paahtoasteita, joista voi valita juuri omaan makuunsa sopivan. Erikoisliikkeissä voi usein myös jauhattaa kahvinsa, mutta entistä useammin kahvi jauhetaan kotona omalla kahvimyllyllä. Kahvipapujen osuus kahvinmyynnistä Suomessa on vielä pieni, vain noin yhden prosentin luokkaa, mutta osuus on selvästi kasvamassa.

Kahvi-innostus näkyy siis myös kotien ja keittiöiden varustuksessa. Monesta nykyaikaisesta keittiöstä löytyy muutamiakin erilaisia kahvinvalmistusvälineitä perinteisestä kahvinkeittimestä pressopannuun ja mutteripannuun, sekä yhä useammin myös kahvimylly, jolla kahvinpavut jauhetaan juuri oikeaan karheuteen.

Miten kahvimylly toimii?

Koska kahvia ei siis kannata säilyttää jauhettuna kovin pitkään, on kahvimylly kahvinystävän kodissa jokapäiväisessä käytössä. Paras kahvi syntyy vastajauhetusta kahvista, joten kahvia ei kannata jauhaa varastoon, vaan aina vain sen verran, kuin kerralla tarvitsee. Vastajauhetusta kahvista syntyy kotiin myös herkullinen tuoksu, joka ikäänkuin valmistaa itse kahvin nauttimiseen.

Perinteinen manuaalinen kahvimylly on tuttu monelle mummolasta, ja se tuo jo sellaisenaan omaa tunnelmaansa keittiöön. Nykykäyttöön tällainen vanhanaikainen kahvimylly ei kuitenkaan juurikaan valitettavasti sovi, sillä se jauhaa kahvista melko karkeaa pannukahvia, eikä jauhatusastetta voi säätää. Sisustuselementtinä ja tunnelmanluojana vanha mylly kuitenkin voi olla paikkansa ansainnut kahvinystävän kodissa.

Vanhanajan ja käsityöläisyyden tunnelmaa etsivän ei kuitenkaan kannata masentua, sillä nykyaikainenkin kahvimylly voi olla käsikäyttöinen. Vaikka uusi mylly voi ulkonäöltään muistuttaa perinteistä mummolamallia, löytyy siitä kuitenkin yleensä jauhatuskarkeuden säätömahdollisuus. Käsikäyttöisen kahvimyllyn etuna on etenkin sen helppokäyttöisyys – kaada vain pavut myllyyn ja jauha ne hienoksi kampea kiertämällä. Jauhatusasteen säätö on myös tyypillisesti varsin yksinkertaista ja portaatonta, sillä se tehdään säätöruuvia kiristämällä tai löysentämällä tarpeen mukaan.

Käsikäyttöisellä kahvimyllyllä voi kahvia jauhaa siis melko helposti ja saada samalla myös pienen käsijumpan, mutta tarjolla on luonnollisesti myös monenlaisia sähköllä toimivia vaihtoehtoja.

Sähkökäyttöisenkään kahvimyllyn käyttö ei yleensä ole kovin monimutkaista. Mittaa vain tarvitsemasi määrä kahvipapuja myllyn papusäiliöön, sulje kansi, valitse jauhatusaste ja käynnistä laite. Kahvimylly surauttaa pavut nopeasti kahvinporoiksi. Valmis kahvi tippuu myllyn purusäiliöön.

Hyvä mylly on myös turvallinen käyttää, eikä käynnisty, ellei myllyn kansi ole kunnolla kiinni. Näin voidaan välttää paitsi sotkut myös terävän terän aiheuttamat vahingot muille keittiön laitteile ja pinnoille sekä tietysti itse kahvinkeittäjälle.

Uusissa sähkökäyttöisissa kahvimyllyissä voi perustoiminnallisuuden lisäksi olla myös erilaisia käyttöä helpottavia lisätoimintoja tai ominaisuuksia, kuten jauhettavan kahvimäärän automaattinen säätö. Jotkut myllyt huolehtivat itse jauhatusasteen seurannasta, ja sammuvat itsestään, kun haluttu karkeus on saavutettu. Toisissa taas käyttäjän on seurattava jauhatuksen etenemistä, ja sammutettava laite itse.

Kahvimyllyjen ominaisuuksia

Vaikka toimintaperiaate sinänsä onkin myllyissä samanlainen, on myllyissä kuitenkin myös eroja ja erilaisia toimintoja, ja myllyä hankittaessa tutustuminen kahvimyllyvertailuihin kannattaa varmasti.

Joissakin kahvimyllyissä voi olla esimerkiksi kuppivalitsin, jonka avulla mylly tunnistaa itse, kuinka paljon kahvia pitää jauhaa. Toiminto on varsin kätevä, sillä joskus voi olla vaikea itse arvioida, kuinka paljon kahvia oikeastaan tarvitsee, etenkin, jos kahvia keittää usein vaihtuvalle kahvinjuojamäärälle. Tällaisissa keittimissä on usein myös suurempi kahvipapusäiliö, johon voi esimerkiksi täyttää kerralla pidemmän ajan tarpeen. Kannattaa kuitenkin huomata, että kahvinvalmistuslaitteetkin ovat erilaisia, ja tarvittava kahvin määrä voi vaihdella laitteesta riippuen.

Erilaiset myllyt jauhavat kahvin eri tavoin teristä riippuen. Yleensä halvimissa kahvimyllymalleissa on sauvasekoittimista tuttu terämalli, ja kalliimmissa vaihtoehdoissa kartioterät. Yleisesti kartiomalleja pidetään parempina vaihtoehtoina, sillä ne jauhavat kahvin tasaisemmaksi ja niitä voi säätää, jolloin myllyllä voi saada helposti eri jauhatusasteista kahvia. Sauvasekoitusmallisilla terillä kahvia pitää jauhaa kauemmin ja jauhatusaste riippuu käytännössä siitä, kuinka kauan kahvia jauhaa.

Hyvässä kahvimyllyssä on siis yleensä kartioterät ja jauhatusasteen portaaton säätö. Joissain malleissa voi olla säätöasteikko auttamaan jauhatusasteen valinnassa, mutta omaan makuun ja omiin laitteisiin parhaiten sopiva lopputulos löytyy yleensä kokeilemalla. Erittäin hienojakoisen kahvin jauhamiseen voi olla paikallaan hankkia erillinen espressokahvimylly.

Markkinoilla on myös kahvimyllyjä, joilla kahvin voi jauhaa suoraan espressokoneessa käytettävään kahvaan, ja yhdistelmälaitteita, jotka yhdistävät kahvimyllyn ja kahvinkeittimen. Yhdistelmälaitteilla kahvi jauhetaan pavuista puruiksi suoraan kahvisuodattimeen, jolloin kahden erillisen laitteen sijasta keittiöön tarvitaan vain yksi laite.

Miksi kahvin jauhatusaste sitten on niin tärkeää?

Kahvin jauhatusaste on selvästikin olennainen osa hyvän kahvin valmistusta, mutta miksi se sitten on niin tärkeää? Kahvipapu vain myllyyn ja mylly päälle?

Jos olet joskus vahingossa ostanut pannujauhatuskahvia suodatinjauhatuksen sijasta, ja silti yrittänyt keittää siitä kahvia kahvinkeittimessä, tiedät, että jauhatuksella todella on merkitystä.

Pannukahvi on jauhatukseltaan suodatinkahvia selvästi karkeampaa. Jos yrittää valmistaa kahvinkeittimessä suodatinkahvia pannujauhatuskahvista, on lopputulos usein laihaa, sillä kahvinkeittimen kuuma vesi valuu karkean pannukahvin läpi liian nopeasti. Vastaavasti jos kahvinkeittimeen laittaa erittäin hienojakoista espressokahvia, valuu vesi kahvin läpi hyvin hitaasti, ja lopputuloksena on kitkeränmakuista kahvia.

Hienojakoisesta kahvista irtoaa kahvin uuttamisen aikana enemmän aromeja ja makuvivahteita kahvijuomaan. Kahvin jauhatusaste kannattaa siis valita kahvin valmistustavan mukaan. Joskus kahvihifistelijöillä on käytössään parikin erilaista kahvimyllyä erilaisen kahvin valmistusta varten: toinen suodatinkahville ja toinen hienommalle espressokahville.

Miten valita paras kahvimylly?

hyvä kahvimyllyVaikka tekniikka kehittyykin yleensä koko ajan, voi vanha kahvimylly olla edelleen toimiva ja tuottaa hyvää kahvia. Jos kuitenkin olet ostamassa uutta kahvimyllyä, on muutama seikka, johon kannattaa kiinnittää huomiota.

Jo aiemmin tässä artikkelissa mainittiin erilaiset terät. Kannattaa valita laite, joka todella jauhaa kahvipavut eikä vain leikkaa. Tämä on tärkeää lopputuloksen tasaisuuden kannalta. Kartiomaiset terät myös mahdollistavat jauhatusasteen säätämisen.

Jos haluat jauhaa kahvimyllylläsi kahvia moneen eri jauhatusasteeseen, kannattaa yrittää selvittää, miten laaja säätömahdollisuus laitteessa on. Mikäli haluat kovin hienojakoista kahvia, voi olla tarpeen hankkia erillinen espressokahvimylly. Erilaisista kahvimyllyvertailuista voi saada tietoa laitteiden toiminnasta käytännössä aivan eri tavoin, kuin vain lukemalla tuotekuvauksia ja näkemällä laitteen kaupassa.

Nykyaikainen käsikäyttöinen kahvimylly tuottaa periaatteessa aivan yhtä hyvää kahvia kuin sähkökäyttöinenkin kahvimylly. Kahvin jauhaminen käsin voi kuitenkin vaatia voimia, eikä käsikäyttöinen mylly olekaan nivelrikkoisen tai reumasta kärsivän valinta. Samoin etenkin isommalle seurueelle käsinjauhaminen voi viedä aikaa.

Sähkökäyttöinen mylly on vaivaton ja nopea, mutta toisaalta se voi olla äänekäs. Moottorilla varustettu mylly ei koskaan ole äänetön, mutta jotkut myllyt ovat silti äänekkäämpiä kuin toiset. Toisen valmistaman tuoreen kahvin tuoksuun on aamulla mukava herätä, mutta kahvimyllyn ääneen herääminen ei silti ehkä ole se miellyttävin herätys.

Vannoutuneimmat kahvinystävät kiinnittävät myös huomiota kahvimyllyn eri osien materiaaleihin. Muovi ei ole kovin ekologinen materiaali, ja lisäksi se ja teräs voivat myös vaikuttaa kahvin makuun, ja jos makuaistisi on kovin herkkä, voikin paras kahvimylly olla mahdollisimman lasinen ja varustettu keraamisilla terillä.

Tärkeää on luonnollisesti myös myllyn helppo puhdistettavuus. Kuten mainittu, kahvi on tuoretuote, joka ei säily kovin kauaa. Myllyn sisälle jää yleensä aina jonkin verran jauhettua kahvia, ja tämä vanha kahvi sekoittuu uuden kahvin joukkoon, kun myllyä käyttää seuraavan kerran. Vaikka kahvi ei suoranaisesti pilaantuisikaan, voi sen maku muuttua jo varsin nopeasti. Etenkin espressokahvia valmistettaessa voi kahvissa huomata makuhaittoja jo vain tuntia aikaisemmin jauhettua kahvia käytettäessä.

Kahvi myös sisältää rasvaa, joka jää herkästi kiinni laitteisiin, eikä lähde vain huuhtelemalla. On siis tärkeää puhdistaa kahvimylly huolellisesti säännöllisesti. Kannattaa siis varmistaa, että kahvimylly on helppo purkaa osiin ja koota taas uudelleen. Käytettävyyttä voi lisätä myös laitteen pohjassa olevat kumitassut, jotka pitävät myllyn tiukasti paikallaan kiivaimmankin myllytyksen aikana.

Kahvimylly on todennäköisesti myös yksi niistä laitteista, joita säilytetään jatkuvasti esillä keittiön työtasolla, kahvinkeittimen läheisyydessä. Tällöin kahvimyllyä valittaessa myös myllyn ulkoiset ominaisuudet voivat olla tärkeitä. Kahvimyllyt ovat yleensä kooltaan melko pieniä, joten kokonsa puolesta ne yleensä mahtuvat hyvin keittiön välitilaan. Sijoituspaikasta riippuen voi olla hyvä tarkistaa myös kahvimyllyn sähköjohdon pituus, jotta ei tarvitse ryhtyä käyttämään erilaisia jatkojohtoviritelmiä.

Oma lukunsa on myös kahvimyllyn ulkonäkö. Kun laite on jatkuvasti esillä, on aina plussaa, jos se myös miellyttää silmää ja sopii muuhun keittiön tyyliin ja laitteistoon. Markkinoilla on onneksi tarjolla laaja valikoima eri valmistajien kahvimyllyjä elegantin eleettömistä kirkuvan punaisiin ja ehdottoman moderneista retromalleihin, joten tarjoomasta löytyy varmasti jokaisen makuun sopiva laite.

Edullisen käsikäyttöisen kahvimyllyn voi saada jopa vain kymmenellä eurolla ja kalliimmat sähkölaitteet voivat maksaa jopa muutaman sata euroa. Aivan halvimpien laitteiden kohdalla kannattaa varmistaa etenkin terien tyyppi ja laatu, samoin halvimmat laitteet voivat olla huteria. Kun kahvimyllyn hinta nousee, usein myös sen laatu paranee, mutta on toki täysin jokaisesta itsestään kiinni, kuinka paljon kahvimyllyynsä on valmis sijoittamaan ja kuinka paljon laatu tai ominaisuudet paranevat hinnan noustessa hinta-asteikon yläpäässä.

Vinkkejä hyvän kahvin valmistamiseen

Jotta saisit kahvimyllystäsi parhaan hyödyn mahdollisimman pitkään, kannattaa siitä huolehtia hyvin. Tutustu laitteen mukana tuleviin valmistajan käyttö- ja huolto-ohjeisiin, jotta varmistat, että osaat käyttää kaikkea laitteen toiminnallisuutta ja säätää sitä oikein. Lue myös laitteen puhdistusohjeet huolellisesti ja noudata niitä. Liian voimakkaat puhdistusaineet tai -menetelmät voivat vahingoittaa kahvimyllyä. Kun huollat ja käsittelet laitetta hyvin, se palvelee sinua pitkään.

Useissa laitteissa kahvin jauhatusastetta voi säätää portaattomasti, ja oikeat säädöt oppii vain kokeilemalla. Jauhatus kannattaa aloittaa karkeammalla säädöllä, sillä liian karkeaa kahvia voi jauhaa uudelleen hienommaksi. Älä lannistu, vaikka pari ensimmäistä käyttökertaa menisi harjoitteluun, sillä eri kahvinkeittimet voivat vaatia erilaisen jauhatuksen.

Muista myös aina käyttää tuoretta kahvia. Vaikka kahvinpavut säilyvätkin jauhettua kahvia pidempään, ei niitäkään kannata säilyttää pitkään. Ei siis kannata ostaa kerralla kovin suurta määrää kahvinpapuja, vaikka lempikahvisi olisikin tarjouksessa. Kahvi myös säilyy parhaiten ilmatiiviisti ja valolta suojattuna, joten vaikka kahvimyllyssäsi olisikin isompi papusäiliö vaikkapa viikon tarpeiksi, ei sitä todennäköisesti kannata täyttää aivan täyteen. Ja parasta kahvia on vastajauhetusta kahvista valmistettu kahvi, joten ei myöskään kannata säilyttää itse jauhamaansa kahvia myllyn kahvinporosäiliössä, etenkään, jos kahvi on espressokahvia, sillä sen maku voi muuttua jopa vain tunnissa.

Tuoreen kahvin lisäksi kahvinvalmistuksessa kannattaa aina käyttää raikasta ja happirikasta kylmää vettä. Painuneesta vedestä ei tule hyvää kahvia. Nyrkkisääntönä voi pitää, että kahvinkeitossa kannattaa käyttää vain sellaista vettä, joka on sellaisenaankin riittävän hyvää juotavaksi.

Hyvä vinkki on myös, että kun kahvimylly on aikansa palvellut kahvin jauhamisessa, ei sitä suinkaan kannata heittää pois, vaan sen voi siirtää palvelemaan muuta ruoanlaittoa. Monet ovat todenneet kahvimyllyn olevan varsin kätevä esimerkiksi pähkinöiden, mantelien tai mausteiden, kuten pippurien, jauhamiseen. Esimerkiksi jauhetut cashew-pähkinät sopivat erinomaisesti pastan päälle parmesanin korvikkeena. Jos kahvimyllyä kuitenkin vielä käytetään kahvin jauhamiseen, ei kovin tarkkamakuaistisen kannata käyttää kahvimyllyään muuhun kuin kahvin jauhatukseen, sillä muista ruoka-aineista voi tarttua myllyyn erilaisia makuaromeja, mutta myllyn eläkepäivät voi hyvin hyödyntää muun ruoanlaiton merkeissä.

Jaa: