Jos haussa on hyvä askelmittarit, voi oikean löytäminen olla vaikeaa, sillä sekä tuotevalikoima että hintahaarukka ovat valtavia. Helpottaaksemme työtäsi olemme keränneet tietoja asiantuntijaraporteista ja testeistä, verranneet tuotteita ja valinneet 5 tällä hetkellä markkinoiden parasta askelmittarit. Oikean tuotteen löytäminen tässä kategoriassa ei ole helppoa, ja Parasvalinta tiimi onkin tehnyt riippumatonta tutkimusta ja tuotetestausta, jotta sinä voisit tehdä parhaan valinnan. Jos ostat jotain sisällöstämme löytyvien linkkien kautta, voimme ansaita pienen välityspalkkion, joka auttaa tukemaan työtämme.

Kävely on mukava tapa ulkoilla ja myös erinomainen apu painonhallinnassa. Tasainen pitkäkestoinen, mutta matalasykkeinen liikunta on omiaan polttamaan kaloreita. Kävelyä varten ei myöskään tarvita kalliita erikoisvarusteita, ja se sopii lähes kaikille kunnosta ja iästä riippumatta. Samalla mieli virkistyy ulkoilmassa ja usein myös sekavilta tuntuvat ajatuksetkin selkiytyvät kuin itsestään.

Vanha tuttu 10000 askelta päivässä on sekin edelleen hyvä ohjenuora. Kävelyvauhdista riippuen se tarkoittaa yleensä noin puolentoista – parin tunnin kävelyä. Mukava apu askelmäärien seurannassa on askelmittari eli pedometri. Pieni laite mahtuu kätevästi taskuun, ja parhaimmat laitteet kertovat liikkumisesta myös muuta mielenkiintoista tietoa.

Mikä askelmittari?

Askelmittari on pieni laite, joka mittaa kantajansa päivittäin ottamien askelten lukumäärää. Laite voidaan sujauttaa taskuun tai kiinnittää vaikkapa vyöhön, tai se voi olla ranteessa kellon tapaan pidettävä laite. Nykyisin on myös olemassa erilaisia askelmittarisovelluksia, joita voidaan käyttää älypuhelimissa.

Askelmittarit voivat askelmäärän lisäksi mitata tai laskea muutakin tietoa, kuten kuljetun matkan pituuden tai poltetut kalorit. Tiedot myös yleensä tallentuvat laitteen muistiin ainakin viikoksi, jolloin käyttäjä voi helposti seurata liikkumisensa ja aktiivisuutensa trendiä lähipäivien aikana. Lukemiin voikin helposti jäädä koukkuun ja alkaa kilpailla itsensä kanssa, kuten esimerkiksi tavoitella aina edellisen päivän askelmäärälukeman ylittämistä.

Perinteiset askelmittarit ovat yleensä paristokäyttöisiä, kun taas ranteeseen kiinnitettävät askelmittarit tai aktiivisuusmittarit taas toimivat yleensä akulla, joka on ladattava säännöllisesti.

Miten askelmittari toimii?

Perinteiset askelmittarit mittaavat yleensä magneettiheilurin avulla kantajansa lonkan liikettä, ja päättelevät sen perusteella otettujen askelten määrän. Toiset laitteet taas käyttävät yleensä kiihtyvyysantureita, jotka arvioivat käden liikettä ja tulkitsevat kävellyn askelmäärän sen perusteella. Kiihtyvyysantureita käytetäänkin etenkin ranteeseen kiinnitettävissä askelmittareissa ja älypuhelinsovelluksissa.

Jos laitteessa on GPS-paikannus tai siihen on syötetty askelpituus, voi laite myös mitata kuljetun matkan pituuden. Lisäksi yleensä askelmittarissa on kello, jolla voidaan mitata kävelylenkkiin käytetty aika ja kävelynopeus. Mittariin voidaan syöttää myös ulkoilijan sukupuoli, pituus ja paino, jolloin laite voi tietojen perusteella laskea myös kulutetun energiamäärän.

Monet askelmittarit sisältävät myös muistitoiminnallisuutta, jonka avulla liikuntatietoja voi tallentaa laitteeseen esimerkiksi seitsemän päivän ajalta. Näin askelmittari kannustaa myös jatkuvaan aktiivisuuden seurantaan.

Kävelyn keston perusteella askelmittarit voivat myös erotella toisistaan pelkästä paikasta toiseen siirtymisestä johtuvat askeleet ja varsinaisen kävelylenkin.

Miksi askelmittarin hankinta kannattaa?

Suomalaiset ovat keskimäärin melko painavaa, jopa ylipainoista kansaa. Vaikka monet suomalaiset toki myös liikkuvat paljon, voivat liikuntaharrastukset helposti keskittyä todella aktiivisille liikkujille, jolloin monien liikuntaharrastus on vähäistä ja kaikkein vähiten liikkuvat liikkuvat todella vähän tai eivät lainkaan.

Kun fyysinen kunto on alhainen, kynnys aloittaa liikuntaharrastus on usein korkea. Samoin monen lajin harrastamiseen tarvitaan erikoisvälineitä tai niihin voi liittyä kalliita maksuja, kuten jäsenmaksuja tai välinehankintoja, mikä entisestään nostaa kynnystä aloittaa liikunnan harrastaminen. Tai liikuntapaikalle voi olla pitkä matka tai sinne voi olla muutoin hankala päästä.

Kävely sen sijaan on helppo tapa aloittaa liikunta, sillä se sopii lähes kaikille tuloihin, ikään ja kuntotasoon katsomatta. Kävelylle voi lähteä suoraan kotiovelta, jolloin aikaa ei tuhlaannu autossa harrastuspaikalle siirtymisiin. Ja mikäpä olisikaan mukavampi tapa vaihtaa kuulumisia ystävän kanssa, kuin reipas kävelylenkki!

Kävelyn aloittaminen on yleensä helppoa, mutta jos takana on vaikkapa leikkaus tai liikkuminen tuottaa vaikeuksia, voi olla hyvä keskustella liikunnan aloittamisesta lääkärin kanssa.

Askelmittari on edullinen, mutta paljon tietoa antava laite, joka motivoi liikkumaan. Se on helppo sujauttaa taskuun ja kantaa aina mukana, jopa huomaamattomasti. 10000 askelta on monelle toimistotyöläiselle yllättävän suuri määrä, ja kun mukana on hyvä askelmittari, voi askelmäärän kehittymistä seurata luotettavasti ja jatkuvasti. Kun askelmäärä tallennetaan mittarin muistiin, voi mittarin avulla helposti seurata aktiivisuuttaan viikon aikana. Usein tämä mittarin muistitoiminto kannustaakin ihmisiä kilpailemaan itsensä kanssa ja pyrkimään joka päivä ylittämään edellisen päivän lukemat.

Kävelyn hyödyt ovat kiistattomat. Kynnys aloittaa kävelyharrastus on matala, ja kävely todella toimii niin painonhallinnassa kuin kunnon kasvattamisessakin. Pitkäkestoinen, mutta matalasykkeinen liikunta pistää lihakset töihin ja rasvanpoltto jatkuu pitkään myös varsinaisen lenkin jälkeen. Kävely kuluttaa energiaa, mutta polttaa matalasykkeisenä liikuntamuotona ensisijaisesti rasvaa eikä alenna verensokeria, jolloin kävelysuorituksen jälkeen ei yleensä ole niin kova nälkä, että houkutus ahmia ruokaa olisi ylitsepääsemätön. Lisäksi kävely alentaa tutkitusti stressiä.

Ja jos stressitasot ovat korkealla, kannattaa suunnata tarpomaan metsään. Jo pelkkä metsässä oleskelu nimittäin alentaa tutkitusti verenpainetta, ja kun tähän vielä yhdistetään kävely epätasaisessa metsämaastossa, ovat terveysvaikutukset selvät.

Vanha suositus 10000 askelta päivässä on edelleen varsin pätevä nyrkkisääntö, vaikka nykysuositukset ovatkin jo hiukan korkeammat. Reippaasti kävellen 1000 askelta kertyy yleensä noin kymmenessä minuutissa. Kaikki aktiivisuus kannattaa, ja mittarin muistitoiminnon avulla on helppo seurata päivittäisen askelmäärän kehittymistä. Askelmittari onkin siksi hyvä motivaattori. On jopa havaittu, että jo pelkkä askelmittarin hankkiminen lisää 2500 askelta normaaliin päivittäiseen askelmäärään!

Lisääntynyt aktiivisuus, vain kävelynkin muodossa, parantaa muutenkin elämänlaatua. Reippailu ulkoilmassa virkistää mieltä ja aivotoimintaa, jolloin päivittäiset rutiinit ja työt sujuvat aiempaa helpommin ja mukavammissa merkeissä. Kukapa ei olisi todennut, että kävelylenkillä ajatukset selkiytyvät ja päätösten tekeminen on helpompaa? Toisaalta lisääntyneen liikunnan myötä myös nukkumisongelmat katoavat ja unen laatu paranee.

Kun liikunnasta on kävelyn myötä on tullut tapa ja kuntokin kohonnut, on helppo siirtyä harrastamaan muutakin liikuntaa.

Askelmittarin muotoilu

Askelmittarit ovat yleensä kooltaan kätevän pieniä, ja mahtuvat pieneenkin taskuun tai ne voidaan kiinnittää vyöhön. Mittari kulkee tarvittaessa mukana huomaamattomasti. Askel mittarin ei kuitenkaan tarvitse olla tylsä, ja markkinoilla onkin valittavana monenvärisiä malleja vaikkapa eri asuihin sovitettavaksi.

Muodoltaan askelmittarit ovat usein sulavia ja kulmistaan pyöristettyjä. Muotoilu tukee laitteen käyttömukavuutta, sillä vyörärölle kiinnitettävässä laitteessa ei saa olla teräviä kulmia, jotka voisivat painaa epämiellyttävästi istuessa. Askelmittarissa on tyypillisesti iso, selkeä digitaalinäyttö, josta voi pikaisesti vilkaisemalla tarkistaa mittarin mittaamat lukemat. Mittarin asetuksien säätämistä varten mittarissa on pari-kolme painiketta.

Askelmittarissa on usein lenkki tai klipsi, jonka avulla se voidaan kiinnittää esimerkiksi vyötärölle housunkaulukseen tai vyöhön. Askelmittarin kantaminen lähellä lantiota tarkentaa askelmittarin mittaustarkkuutta, sillä silloin lähellä olevan lantion ja lonkan liike on helppo tunnistaa askeleeksi.

Askelmittari voi olla myös kellomainen, ranteeseen kiinnitettävä mittari, joka mittaa paitsi askelmäärää myös yleistä aktiivisuutta. Viime vuosina suosituiksi nousseet aktiivisuusrannekkeet mittaavat niin liikuntaa, sykettä kuin myös unen määrää ja laatua. Askelmittarin kiinnittäminen ranteeseen kuulostaakin kätevältä, etenkin, jos asussa ei taskuja tai askelmittarin kiinnittäminen vaatteisiin ei onnistu.

Askelmittarien ominaisuuksia

Perusaskelmittari mittaa askelmäärän lisäksi myös yleensä ainakin kuljettua matkaa, kävelyn kestoa ja kävelyvauhtia. Moniin perusmalleihinkin voi syöttää myös omat tietonsa, jolloin mittari laskee pituuden ja painon avulla kulutettua energiamäärää.

Perusmallissa kävelymatkan pituuden laskenta perustuu usein laitteeseen syötettyyn askelpituuteen, mutta mittarissa voi myös olla GPS-paikannin, jolla laite seuraa kuljettua matkaa ja myös lenkin korkeusvaihteluita. GPS-anturiin perustuva matkan mittaus on yleensä vakioaskelpituuteen perustuvaa mittausta luotettavampi, sillä ihmisen askeleen pituus voi vaihdella paljon esimerkiksi kävelyvauhdin muuttuessa tai vaikka portaita tai mäkeä ylös kavutessa.

Monet mittarit erottelevat erikseen pelkän toimistolla työpisteeltä kahvipöytään tapahtuvan kävelyn varsinaisesta kävelylenkistä. Mikäli kävely kestää yhtäjaksoisesti yli 10 minuuttia, tulkitsee mittari kävelyn liikunnaksi, ja mittaa askeleet anaerobisiksi askeliksi eli tehokkaammaksi liikunnaksi.

Teknologian kehittyessä myös askelmittareihin on tuotu mukaan uutta toiminnallisuutta, kuten sosiaalista teknologiaa. Moderneimmista askelmittareista kävelytietonsa voi lähettää omaan sähköpostiinsa tai vaikka jakaa sosiaalisessa mediassa.

Kuinka löytää paras askelmittari?

Askelmittareiden perusteknologia ei sinänsä ole kovin monimutkaista, mutta laitteissa voi kuitenkin olla selviä eroja. Paras askelmittari löytyy paitsi miettimällä omia tarpeita ja odotuksia, myös tutustumalla huolellisesti markkinoilla oleviin erilaisiin laitteisiin.

Askelmittari on nimensä mukaisesti ensisijaisesti askelien määrän mittaamiseen tarkoitettu laite, joten valinnassa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota laitteen askelmäärän mittaustoiminnon luotettavuuteen. Koska ennen ostopäätöstä voi olla vaikea itse tutustua laitteiden toimintaan käytännössä, parhaiten tämä onnistuu tutustumalla erilaisiin askelmittarivertailuihin, joita löytyy netistä useammankin puolueettoman vertailijan julkaisemana.

Usein erilaisista vertailuraporteista saa paljon muutakin mielenkiintoita tietoa. Niissä voidaan puhua esimerkiksi painonhallinnasta kokonaisuutena tai niistä voi oppia lisää ihmisen fysiologiasta. Vertailuihin tutustuminen on siis usein monella tavalla hyödyllistä.

Mittareiden välillä on jonkin verran eroja riippumatta siitä, mitataanko askelmäärää magneettiheilurilla vai kiihtyvyysanturilla, sillä jotkut mittarit ovat herkempiä kuin toiset. Magneettiheiluriin perustuva mittaus on yleensä tarkin, jos mittari on mahdollisimman lähellä vartaloa, esimerkiksi taskussa tai kiinnitetty vyötärölle.

Joissakin testeissä on havaittu, että ranteeseen kiinnitettävä mittari voi tulkita askeleeksi monenlaisen muunkin käsien liikkeen kuin vain kävelylle luontaisen käsien heiluttamisen, ja esimerkiksi voimakas elehtiminen puhuessa tai vauvan hyppyyttäminen voivat kartuttaa mittarin ilmoittamaa askelmäärää. Tällaiset mittarit eivät ehkä siis aina ole kaikkein tarkimpia täsmällisen askelmäärän laskennassa, vaan ennemminkin suuntaa-antavia. Toisaalta liikuntaa aloittavalle tällä ei ole välttämättä edes suurta merkitystä, ja mittarit soveltuvat kuitenkin erittäin hyvin liikuntamäärän trendin ja yleiseen aktiivisuuden seurantaan.

Jos on askelmäärän lisäksi erityisen kiinnostunut kuljetun matkan pituudesta, kannattaa harkita GPS-paikantimella varustettua askelmittaria. Perinteiset mittarit mittaavat matkaa laitteeseen syötetyn askeleen pituuden perusteella, mutta koska askelpituus voi helposti vaihdella, ei tällainen matkan mittaus ole kaikkein luotettavin. GPS-paikannin sen sijaan seuraa reittiä erittäinkin tarkasti.

Hyvä askelmittari siis kertoo käyttäjälleen riittävällä tarkkuudella sen tiedon, mitä käyttäjä mittariltaan haluaa, ja onkin hyvä aloittaa etsintä miettimällä, mitä tietoa itse eniten arvostaa ja tarvitsee.

Paljonko askelmittari maksaa?

Askelmittarit ovat verrattain edullisia hankintoja. Edullisimmillaan hyvän askelmittarin voi saada noin 15 eurolla tai jopa alle, kun kalleimmat maksavat noin 70 euroa. Vaikka hinta voi olla askelmittaria valittaessa merkki laadusta, ei paras askelmittari silti ole välttämättä se kallein. Omaa askelmittaria valittaessa kannattaa kiinnittää hinnan lisäksi huomiota myös mittarin ominaisuuksiin ja vertailujen tuloksiin.

Yleisesti ottaen askelmittarin hinta ei siis päätä huimaa, ja sen hankinta onkin oiva tapa lisätä aktiivisuutta ja motivoida itseään liikkumaan. On itse asiassa huomattu, että jo pelkkä askelmittarin hankinta lisää aktiivisuutta.

Tarvitseeko askelmittari huoltoa?

Askelmittarit ovat melko yksinkertaisia laitteita, jotka eivät juuri huoltoa kaipaa. Jotta askelmittarisi palvelisi sinua mahdollisimman pitkään, kannattaa sitä kuitenkin kohdella hyvin. Lue siis mittarin käyttöohjeet ja noudata niitä.

Askelmittari on sähkölaite, eikä sitä kannata säilyttää kylmässä ja kosteassa tai käsitellä kovakouraisesti. Samoin laitteen pienien näppäinten välejä voi olla vaikea puhdistaa, joten laitetta ei ehkä kannata käsitellä kovin multaisin käsin.

Muutoin askelmittari ei juurikaan kaipaa hoitotoimia, patterin vaihto riittää. On hyvä huomata, että askelmittarin muisti saattaa tyhjentyä, kun paristo vaihdetaan, joten jos esimerkiksi haluaa seurata liikuntasuoritustensa trendiä, voi olla hyvä kirjata suoritustiedot ylös ennen paristonvaihtoa.

Miten kasvattaa päivittäistä askelmäärää helposti?

Askelmittari paljastaa armotta todellisen päivittäisen askelmäärän, ja monet voivatkin yllättyä, kuinka vähän askeleita kertyy normaaleina toimistopäivinä. Jos työ on pääasiassa istumatyötä, miten askelmäärää sitten voisi kasvattaa?

Reipas kävelyvauhti kasvattaa askelmäärää noin 1000 askelta 10 minuutissa. Tunnin lenkillä saa siis kasaan noin 6000 askelta. Vielä on matkaa suositeltuun yli 10000 askeleeseen. Monellakaan ei ole aikaa pitkälle kävelylenkille joka päivä, joten katse kannattaa suunnata myös arkiliikuntaan.

Päivittäisen askelmäärän kasvattaminen muutamalla tuhannella ei oikeastaan ole kovin vaikeaa tai edes aikaavievää. Esimerkiksi jos tavaksi on tullut pysäköidä auto aivan työpaikan oven eteen, kannattaakin nyt etsiä parkkipaikka hiukan kauempaa. Tai jos kuljet töihin bussilla, voit esimerkiksi jäädä bussista yhtä pysäkkiä aiemmin ja kävellä yhden pysäkinvälin. Lounastauolla voi ottaa tavaksi tehdä pienen kävelylenkin ruokahalun herättämiseksi tai lounaan jälkeen ruoan sulattamiseksi. Pieni happihyppely piristää mieltä ja virkistää aivotoimintaa. Myös portaiden valitseminen hissin sijasta on erinomainen tapa lisätä päivittäistä arkiliikuntaa.

Teknologian kehittymisen myötä myös ihmisten tapa kommunikoida on muuttunut enemmän ja enemmän sähköiseen muotoon. Askeleita kerryttävän kannattaa kuitenkin miettiä, josko sähköpostin lähettämisen sijasta kävelisikin työkaverin luokse, ja puhuisi asian läpi kasvokkain. Näin askelmittari parantaa paitsi terveyttä myös sosiaalisia suhteita.

Vapaa-ajalla asioita hoitaessa ei aina tarvitse autoilla paikasta toiseen. Auton voi jättää kotiin tai pysäköidä kaupungille koko päiväksi, ja hoitaa muuten siirtymiset paikasta toiseen kävellen. Ja jos askelmittari näyttää vielä vajausta tavoitteesta, voi hyvin kulkea määränpäähänsä kiertotietä.

Joissakin askelmittareissa on nykyisin toiminnallisuutta, jonka avulla päivittäiset liikuntatiedot voi helposti siirtää vaikkapa tietokoneelle tai jakaa suoraan sosiaalisessa mediassa. Tällainen toiminnallisuus sopii hyvin tilastoista pitävälle – ja suorastaan kutsuu pieneen kilpailuun. Kun tiedot on helppo jakaa vaikkapa Facebookiin, voi ominaisuuksien avulla helposti haastaa myös ystävät mukaan kävelyhaasteeseen tai vaikka perustaa oman kuntoiluryhmän, jossa samanhenkiset voivat tukea jäsentensä kuntoilua fyysisestä välimatkasta riippumatta. Syksyisenä iltana lenkille lähteminen voi tuntua vaikealta, mutta kun omaan Facebook-virtaan ilmestyy ystävien mittarilukemia ja tsemppausviestejä, on helppo vielä vetää lenkkarit jalkaan ja kipaista parituhatta askelta lisää.

Jos kävely alkaa tuntua tylsältä ja saman toistolta, kannattaa vaihdella treeniä ja kävelyreittiä. Esimerkiksi tasaisen lenkin vaihtaminen mäkisempään maastoon lisää tehoja, samoin kävelyvauhdin säätäminen. Tasavauhtisen lenkin sijasta lenkkiin voi sisällyttää nopeampitempoisia spurtteja, tai pitkän lenkin voi korvata kovavauhtisella, lyhyemmällä lenkillä.

Jo arkiliikunnankin lisääminen parantaa terveyttä ja lisää hyvää oloa ja jaksamista. Kun arkiliikunnan tueksi otetaan lisäksi vielä reippaammat kävelylenkit, kasvattaa kävely myös kuntoa ja tukee aidosti painonhallintaa. Vielä lisää tehoa kävelyharrastukseensa saa ottamalla käyttöön kävelysauvat. Tavalliseen kävelyyn verrattuna sauvakävely on nimittäin jopa 20 % tehokkaampaa.

Sauvakävelynkään aloittaminen ei juuri suurta panostusta vaadi, sillä sauvoja saa edullisesti marketeista ja urheilukaupoista. Kannattaa kuitenkin varmistaa, että ostaa itselleen oikean mittaiset sauvat, sillä vääränmittaiset sauvat voivat vääristää liikeratoja ja aiheuttaa jopa hartiakipuja.